Namunuolimyrkkysammakko on Korkeasaaren juhlavuoden ensimmäinen uusi laji.

Namunuolimyrkkysammakko on Korkeasaaren juhlavuoden ensimmäinen uusi laji

Artikkeli julkaistu: 23.01.2019

Korkeasaaren trooppisiin taloihin on muuttanut uusi laji, joka muistuttaa raitoineen punavalkeaa minttukarkkia. Parin sentin mittaisen namunuolimyrkkysammakon (Epipedobates anthonyi) kuviointi ja värisävyt ovat jokaisella yksilöllä erilaiset. Nämä kauniit sammakot ovat ensimmäinen kolmestatoista Korkeasaaren eläintarhan 130-vuotisjuhlavuoden uutuuslajista.

Vaikka namunuolimyrkkysammakko ei ole erityisen myrkyllinen moniin sukulaisiinsa verrattuna, se huijaa saalistajiaan näyttämällä kirkkaine väreineen myrkylliseltä. Sen sijaan sammakon ihoeritteestä löydetty epibatidiini on todettu jopa 200 kertaa morfiinia tehokkaammaksi kivunlievittäjäksi. Vain luonnollista ravintoa syövät sammakot kehittävät iholleen epibatidiinia.

Namunuolimyrkkysammakoita elää pienellä alueella Etelä-Amerikassa Ecuadorin ja Perun rajaseudulla. Se viihtyy tiheän kasvillisuuden seassa pienten kosteikkojen lähellä. Lajia uhkaavat elinympäristön heikkeneminen ja vesistöjen torjunta-aineet, minkä vuoksi se luokitellaan silmälläpidettäväksi.

Kosteikot ovat tärkeitä namusammakon lisääntymiselle, joka ajoittuu sadekaudelle. Lisääntymisaikaan koiraat kuuluttavat reviirejään sirkuttamalla äänekkäästi. Naaras munii 15-40 munan ryppään lehtikarikkeeseen, jonka jälkeen koiras vartioi, puolustaa ja kosteuttaa munia kahden viikon ajan, niiden kuoriutumiseen saakka. Se kuljettaa nuijapäät selässään läheiseen lammikkoon, jossa ne pääsevät kehittymään aikuisiksi sammakoiksi.

Korkeasaaren namunuolimyrkkysammakot saatiin lahjoituksena yksityiseltä kasvattajalta. Ne ovat menestyneet takatiloissa erittäin hyvin ja lisääntyneet tehokkaasti. Osa sammakoista on nyt muuttanut Amazonia-talon tunnelin uudistettuun sammakkoterraarioon, jossa elää myös muita nuolimyrkkysammakoita.

Sammakot ovat usein puhtaan ja turvallisen luonnonympäristön mittari. Niiden iho läpäisee herkästi mm. ympäristömyrkkyjä ja sammakoiden häviäminen varoittaa ympäristön pilaantumisesta. Sammakot syövät miljoonittain selkärangattomia ja ovat itse ravintoa monille pienille petoeläimille ja linnuille. Jos sammakot häviävät, alkaa monimutkainen vuorovaikutusverkosto luhistua pala palalta ja vaikutukset ovat siis suuret. Monin paikoin sammakot pitävät huolta myös siitä, että tuhohyönteiset ja tauteja levittävät otukset pysyvät kurissa.

Maailman sammakkoeläimiä uhkaa sukupuuttoaalto. Monet lajit, suvut ja jopa heimot häviävät luonnosta ennennäkemättömällä vauhdilla. Ainakin kolmasosa – tai pahimmassa tapauksessa puolet maailman 6000 sammakkoeläinlajista – menetetään lähitulevaisuudessa. Koska suojelutyö sammakoiden alkuperäisillä elinalueilla ei riitä varjelemaan sammakkokuntaa, eläintarhat ovat ottaneet tavoitteekseen antaa mahdollisimman monelle uhanalaiselle sammakkolajille turvapaikan.

Sinäkin voit auttaa maailman sammakoita.

LUE LISÄÄ