Korkeasaaressa iloitaan ensimmäisestä vikunjavarsasta

Korkeasaaressa on syntynyt eläintarhan historian ensimmäisen vikunjavarsa. Eläintenhoitajat olivat seuranneet vikunjatamman vatsan pyöristymistä jo useamman viikon ajan. Synnytys käynnistyi keskellä päivää ja sikiökalvon puhkeamista oli lähietäisyydeltä todistamassa vikunjaväylällä parhaillaan oleva opas asiakasryhmän kanssa.

Eläintarhan henkilökunta sulki välittömästi tarhaa sivuavat tiet ja lähialue rauhoitettiin yleisöltä. Eläinlääkäri oli paikalla seuraamassa usean tunnin kestänyttä synnytystä, mutta ensisynnyttäjä sai toimitettua vikunjavarsan maailmaan ilman komplikaatioita. Varsa on pirteä ja näyttää voivan hyvin. Vikunjaori on suhtautunut uuteen tulokkaaseen rauhallisesti ja tamma hoitaa varsaansa mallikkaasti.

Sirosta ja hennosta olemuksestaan huolimatta vikunja on Etelä-Amerikan kestävimpiä eläimiä. Vikunja pärjää hyvin Andien vuoriston ankarissa oloissa, ruohostoalueella neljän tuhannen metrin korkeudella. Vikunjalla on lämmin hienovillainen karvapeite ja tehokas hapenottokyky, josta on hyötyä ohuessa vuoristoilmassa. 1900-luvun puolivälissä vikunjoiden määrä romahti vuosikymmenessä 400 000 yksilöstä 6000 yksilöön. Luonnonsuojelujärjestöt puuttuivat tilanteeseen, vikunja rauhoitettiin toistamiseen ja vikunjatuotteiden kauppa kiellettiin, jolloin lajin määrä lähti jälleen kasvuun.

Korkeasaaren vikunjat elävät samassa tarhassa Etelä-Amerikkalaisten marojen kanssa. Vikunjat ja marat saapuivat Korkeasaareen vuonna 2013. Alkuun uteliaat ja reviiritietoiset vikunjat hätistelivät arkoja maroja piilopaikkoihinsa, mutta nykyään lajit laiduntavat jo vieri vieressä. Kesällä 2015 Korkeasaaressa avattiin tarhapolku, jota pitkin eläintarhavierailijat pääsevät oppaan johdolla kulkemaan vikunjoiden ja marojen tarhan halki. Tarhapolku on suljettu loppukesän ajan rauhan takaamiseksi eläimille.