Vaivaishiiri on Euroopan pienin jyrsijä, joka painaa aikuisena keskimäärin vain kuusi grammaa. Vaivaishiiri ei ole läheistä sukua muille hiirille, ja se on muita taitavampi kiipeilijä. Sen käpälät ovat sopeutuneet kiipeilyyn ja hiiri käyttää tarttumahäntäänsä apuna seikkaillessaan heinänkorsien seassa.

Vaivaishiiri on Suomen ainoa eläin, jolla on tarttumahäntä

Myös lisääntymisessä vaivaishiiri eroaa muista hiiristä. Naaras on hallitseva yksilö, joka valitsee uroksen lisääntymiskumppanikseen. Hallitsevan naaraan turkin väri muuttuu selkäpuolelta kirkkaan kastanjanruskeaksi ja mahapuolelta erottuvan valkoiseksi. Naaras synnyttää kerrallaan 1-8 pientä karvatonta, sokeaa poikasta, jotka tulevat noin parin viikon ikäisinä ulos pesästä.

Suojelu

Vaivaishiiri luokiteltiin aiemmin IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi, mutta nykyisin maailmanlaajuisen kannan katsotaan olevan elinvoimainen. Paikallisesti kannat kuitenkin vaihtelevat suuresti, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa on vaivaishiirten luontoonpalautusohjelma. Tarhoissa kasvatettuja hiiriä vapautettiin sopiville elinalueille, ja osa hiiristä sai kaulaansa myös pikkuriikkisen satelliittipannan. Suomessa vaivaishiiri luokitellaan elinvoimaiseksi ja se on rauhoitettu, eikä sitä saa häiritä tai pyydystää lemmikiksi.

Vaivaishiiri rakentaa pallomaisen heinäpesän jopa metrin korkeuteen maanpinnasta

Korkeasaaressa

Vaivaishiirten terraario sijaitsee Borealia-talossa sekä Hämärätalossa. Ne ovat aktiivisia pitkin päivää, mutta paras aika seurata hiirten touhuja on aamu tai iltapäivä. Helpoiten hiiren näkee, kun seuraa heiluvia heiniä. Toisinaan hiiret myös kiipeilevät pitkin kallioista takaseinää.
Helmikuussa 2022 Korkeasaareen muutti vaivaishiiri, joka oli löytynyt orpona luonnosta sen emon jäätyä auton alle.