Aksolotli Meksikosta kotoisin oleva aksolotli elää koko elämänsä vedessä, toisin kuin sammakkoeläimet yleensä. Aikuisella aksolotlilla on vesielämän sopeumana ulkoiset kidukset, ohut iho ja evämäinen pyrstö – eli nuijapään piirteet. Tavallaan aksolotli ei kasva ulkoisesti aikuiseksi, koska se ei nouse maalle. Tutkimukselle aihe on kiinnostava, sillä tietyissä olosuhteissa laboratoriossa muodonmuutos kuitenkin tapahtuu. Aksolotli-nuijapäälle kasvavat ensin eturaajat ja sitten vasta takaraajat. Aksolotlin elinympäristöä ovat makeavetiset järvet ja lammet, joissa on mutapohja, paljon kasveja ja pikkueläimiä. Aksolotli on ekosysteemissään peto, joka syö käytännössä kaikkea kiinni saamaansa: matoja, toukkia, äyriäisiä ja pikkukaloja – jopa pienempiä lajitovereita. Aksolotlin uhkana ovat lajitovereiden lisäksi isot kalat. Suojelu Luonnossa aksolotli on äärimmäisen uhanalainen. Sitä tavataan enää vain Xochimilco-järvellä Mexico Cityn lähellä ja tätäkin järveä uhkaa kuivuminen. Toiseksi viimeinen alue, Chalco-järvi on jo kuivunut kokonaan, kun se ojitettiin ja käytettiin juomavedeksi ihmisille. Xochimilco-järvikin on lähinnä ojitettu suo ja lisäksi sinne on istutettu isoja kaloja, joiden saaliiksi aksolotlit helposti joutuvat. Valtaosa aksolotleista elää ihmisen hoivissa lemmikkeinä ja koe-eläiminä. Suurin osa terraario- ja laboratorioaksolotleista on lähtöisin 33 yksilöstä, jotka tuotiin luonnosta vuonna 1864 Pariisiin. Lemmikkikasvattajat ovat jalostaneet lajista luonnollisen tummanruskean värimuodon lisäksi muun muassa valkoisia ja kirjavia muotoja. Aksolotleilla tehdään tutkimusta mm. geeniekspression ja neurobiologian parissa. Vaikka lajia tutkitaan paljon, sen luonnonpopulaatiota ole tutkittu juuri lainkaan. Aksolotli-nimi viittaa atsteekkien koiramaiseen pimeyden Xolotl-jumalaan. Korkeasaaressa Korkeasaaren Amazonia-talon alakäytävän varrella on aksolotlien oma akvaario, josta löytyy tummanruskeita ja albiinoita yksilöitä. Kun aksolotleilla on pieniä poikasia, ne asuvat omassa lohkossaan turvassa suuremmilta lajitovereiltaan. Vuonna 2006 Korkeasaareen sijoitettiin Hollannin tullin takavarikoimia aksolotleja.
