Korkeasaaren historia

Korkeasaaren eläintarha perustettiin vuonna 1889 opiksi ja valistukseksi, jotta kansanpuistossa olisi ylentävää ajanvietettä. Luonto- ja ympäristötietouden välittäminen on yhä edelleen eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä lajiensuojelun ohella. Ympäristömme muuttuessa eläintarha on kuin ikkuna luonnon monimuotoisuuteen, erilaisiin elinympäristöihin ja niiden eläimistöön.

Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä, mutta saarella on sijainnut myös Venäjän keisarillisen sotalaitoksen ruutivarasto. Korkeasaaresta on myös löytynyt pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi, jonka arvoioitu ajoittuvan jopa 3 500 vuoden taakse. Kuppikivi sijaitsee eläintarhan Korpi-alueella.

Eläintarhan alkuvuodet

Korkeasaari vuokrattiin vappuna 1883 Helsingin Anniskeluyhtiölle, joka aloitti saaressa rakennus- ja kunnostustyöt, sekä alkoi suunnittelemaan eläintarhaa. Aluksi saareen pääsi vain höyrylaivalla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen Ravintola Pukki valmistui vuonna 1884, ja rakennus on yhä ravintolakäytössä. Seuraavina vuosina valmistuivat koristeellinen laivamatkustajien odotushuone sekä puutarhurin asunto. Saarelle perustettiin kasvitarha ja kivinäyttely opetustarkoituksiin, ja alueella sijaitsi myös muuta toimintaa, kuten keilarata.

Anniskeluyhtiö pohti eläintarhan perustamista myös Helsingin Alppilaan, jossa sijaitsee nykyisinkin Eläintarha-niminen puistoalue. Kaupunginvaltuustossa tämä ehdotus kuitenkin hylättiin, ja alkuperäinen suunnitelma Korkeasaaresta eläintarhan perustamispaikkana toteutui vuonna 1889. Eläimiä oli saatu lahjoituksena jo ennen sitä – ensimmäisiä tulokkaita olivat karhut Misha ja Masha jo vuotta aikaisemmin.

Tuohon aikaan eläimiä vielä ostettiin ja pyydystettiin luonnosta: nuori jääkarhu Finke saapui Korkeasaareen vuonna 1890 Jäämereltä, ja seuraavana vuonna saaren länsirantaan rakennettiin jääkarhulinna. Myös kiviset vanhat karhulinnat valmistuivat seuraavien vuosien aikana. Tarkoituksena oli aluksi keskittyä pohjoisiin lajeihin, mutta trooppisiakin eläimiä otettiin vastaan, jos niille löytyi tilaa. Laivojen mukana saapuneita apinoita ja papukaijoja saatiinkin eläintarhaan lahjoituksena. Lahjoituksena saatiin myös Ravintola Pukin edustalla yhä seisova pronssinen vuohipatsas, joka oli alunperin ostettu Pariisin maailmannäyttelystä Korkeasaaren perustamisvuonna.

Toiminnan kehittäminen kohti nykyaikaa

Kieltolain tultua voimaan Anniskeluyhtiö joutui luopumaan eläintarhasta vuonna 1919 ja se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Korkeasaari päätettiin varata kokonaan eläintarhakäyttöön. Nykyisin Apinalinnana tunnettu rakennus valmistui 1930-luvulla alunperin leijonien käyttöön, ja aluksi sen sisätiloihin oli erillinen pääsymaksu. Olympiavuodeksi 1952 rakennettiin uusi Karhulinna, joka on yhä karhujen käytössä saneerattuna.

Eläintarhan 75-vuotisjuhliin valmistui 1960-luvulla Kissalaakso, jonne muuttivat mm. uhanalaiset amurintiikerit ja lumileopardit. Jo samalla vuosikymmenellä Korkeasaari niitti mainetta menestyksekkäänä lumileopardinkasvattajana – tuohon aikaan lumileopardipentueen syntyminen ja pentujen eloon jääminen oli todella harvinainen tapaus. Korkeasaaren silloinen intendentti piti Korkeasaaressa myös lajin kantakirjaa aina vuoteen 2010 asti. Nykyisin Korkeasaaressa pidetään markhorien, metsäpeurojen ja tunturipöllöjen kantakirjoja. Eläintarhan ympärivuotinen aukiolo mahdollistui vuonna 1974, kun Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettiin silta. Seuraavalla vuosikymmenellä Kissalaakso peruskorjattiin, ja 90-luvun puolivälin jälkeen valmistuivat Amazonia- ja Borealia-talot.

Korkeasaari oli yksi Euroopan eläintarhajärjestö EAZA:n perustajajäsenistä vuonna 1992, ja osallistuu yhä järjestön toimintaan aktiivisesti. Eläintarhojen yhteisissä suojeluhankkeissa ja kampanjoissa on kerätty rahoja luonnossa tapahtuvaan suojelutyöhön eläinten elinalueilla ja nostettu tietoisuuteen lajeja uhkaavia ongelmia. Korkeasaari on 1990-luvulta lähtien osallistunut sekä Suomessa että kansainvälisesti luontoonpalautushankkeisiin, joilla vahvistetaan uhanalaisten lajien kantoja vapauttamalla tarhoissa syntyneitä eläimiä luontoon. Korkeasaaressa on aina hoidettu myös loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä, ja vuonna 2006 saatiin uudistettu Villieläinsairaala Palosaareen.

Virastosta yleishyödylliseksi säätiöksi

Vuoden 2018 alusta Korkeasaaren eläintarhan hallintomuoto muuttui Helsingin kaupungin virastosta yleishyödylliseksi säätiöksi. Säätiönä Korkeasaari voi osallistua ensistä laajemmin kansainväliseen yhteistyöhön ja lajiensuojeluun. Korkeasaaren eläintarhan säätiö ei tavoittele taloudellista voittoa, ja Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.

Yli sadassa vuodessa eläintarha on muuttunut niin maisemaltaan kuin toiminnaltaankin. Käsitykset siitä, miten eläimiä hoidetaan tai millaisia tiloja ja virikkeitä ne tarvitsevat, ovat täysin erilaiset kuin eläintarhan perustamisen aikoihin. Vanhat kiviset karhulinnat eivät ole enää käytössä eläintiloina, mutta ovat kuitenkin yhä paikallaan muistuttamassa eläintarhauksen historiasta. Koko Euroopassa eläintilojen rakentamista säätelevät nykyisin eläinten hyvinvointiin tähtäävät määräykset ja lait, ja eläinten hyvinvoinnista tehdään paljon tieteellistä tutkimusta myös Korkeasaaressa.

Aikanaan eläimiä saatiin eläintarhoihin ostamalla, mutta nykyisin eläimet muuttavat tarhojen välillä osana kansainvälisiä suojeluohjelmia. Korkeasaari kasvattaa uhanalaisia eläimiä yhdessä muiden suojeluun osallistuvien eläintarhojen kanssa lajien säilymisen turvaamiseksi, eikä eläimiä oteta luonnosta. Eläinlajien määrä Korkeasaaressa on laskenut 1970-luvulta lähtien, sillä tavoitteena on mahdollistaa eläinten käyttöön aiempaa laajempia tarha-alueita ja painottaa lajistossa etenkin suojeluohjelmiin kuuluvia eläinlajeja.

Kruunusilltojen rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2021 Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Sillat muodostavat valmistuttuaan Hakaniemestä yhteyden Kruunuvuorenrantaan jalankulkijoille, pyöräilijöille sekä raitiovaunuille. Samassa yhteydessä Korkeasaari saa oman raitioliikennepysäkin ja eläintarhan pääsisäänkäynti siirtyy Mustikkamaalta Korkeasaaren puolelle.