Alppivuohet löytyvät jatkossa Alpeilta

Korkeasaaren eläintarha on luopunut alppivuohista. Suojelun ja luontoonpalautusten ansiosta alppivuohi ei ole enää uhanalainen, joten laji ei tarvitse enää eläintarhoja avukseen. Lauman 19 nuorta alppivuohta on siirretty toisiin eläintarhoihin kahden viime vuoden kuluessa. Neljä viimeistä alppivuohta lopetettiin, sillä ikänsä puolesta niitä ei enää voinut siirtää muualle.

Alppivuohet elävät luonnossa Ranskan, Sveitsin, Itävallan ja Italian Alpeilla. 1800-luvulla laji hävisi metsästyksen vuoksi lähes sukupuuttoon. 1800-luvun puolivälissä jäljellä oli vain kymmeniä yksilöitä Italiassa kuninkaan metsästyspuistossa, mistä eläimiä siirrettiin myöhemmin muille alueille ja eläintarhoihin kasvatettavaksi. Nykyään luonnossa on jo noin 30 000 alppivuohta.

Korkeasaarella oli tärkeä rooli lajin luontoonpalautuksessa. Saaren länsipuolen jyrkät kalliotarhat ovat kuin alppivuohille tehtyjä ja niissä on kasvatettu lajia 1980-luvulta lähtien. Haastavan ympäristön ansiosta Korkeasaaressa syntyneet alppivuohet ovat aina olleet ketteriä kiipeilijöitä, jotka pärjäävät hyvin luonnonoloissa. Korkeasaaresta vietiin viimeisen vuosikymmenen aikana luontoon Itävaltaan 19 alppivuohta.

Alppivuohilta vapautunut tarha tulee olemaan jatkossa baraalien käytössä. Baraalit ovat vuohimaisia lampaita ja vahvojen jalkojensa ansiosta ketteriä kiipeilijöitä. Laji on kotoisin Keski-Aasian vuoristoista. Korkeasaaressa on tällä hetkellä viiden baraalipässin lauma. Ne siirretään uuteen tarhaansa talven aikana.